lauantai 10. marraskuuta 2012

Voiko olla dialogia yksikseen?

Katson peiliin: Olen hikinen!
Ihrakasa!
Lihava, läski, lyllerö, löllö.
Olen paksu, pullero, pullukka, pallo.
Säälittävää.

Ääni päässäni:
Niin, tanakka tyllerö, olet tosi tankki.
Virtahepo tai Valas.
(Ylen)syötkö vielä,
sinä ähkivä ällötys?

Mitäs jos skippaisin kaikki loput ruokailut tänään? Lainasin eilen paljon puhutun Ihana meri -teoksen. Voiko ihmisessä tapahtua niin suuri muutos niin pienessä ajassa? Tahdon samanlaisen kärjistetyn elämänmuutoksen kuin Julialla, puolessa vuodessa lievästä alipainosta painoindeksiin, joka on melkein ei mitään.

Ei mitään olisi minulle kaikki.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti