sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Syömiset ovat menneet vähän niin ja näin. Aina sama peruskuvio toistuu uudestaan ja uudestaan; asunnolla paastoaisin helposti viikon putkeen, kotona kaikki karkaa käsistä.

Tuntuu taas vaihteeksi tältä.

Mutta. Halusin kirjoittaa lyhyesti suhtautumisestani lapsiin ja niiden hankkimiseen sitten joskus, eli ei koskaan. Lapset ovat ihania - niin kauan kun eivät ole omia. Sitä paitsi maailma on muutenkin ylikansoittunut! Haluaisin steriiliksi, etten pystyisi vahingossakaan tulemaan raskaaksi. Olen myös aborttimyönteinen, sillä naisella pitäisi olla oikeus siihen jos ehkäisy jostain syystä epäonnistuu. Kännissä ilman kumia onkin sitten ihan eri juttu. Pitää kantaa vastuu sekoilluistaan.


Jos joskus löydän unelmapoikaystäväehdokkaan, toivon hänen ajattelevan samoin. Itsekäs elämä on "se mun juttu"! Tahdon mennä minne haluan, ilman lapsia riippumassa jaloissa. Ison perheen lapsena tiedän, että kaikki perhematkat tulisivat olemaan yhtä helvettiä. Lasten takia pitäisi myös ryhtyä raittiimmaksi, enkä voisi luopua kuningas Alkoholista missään vaiheessa, alkoholisti kun melkein olen.



2 kommenttia:

  1. Ihanaa että joku ajattelee lapsista (ja alkoholista!) samalla tavalla kuin minäkin!<3 :D

    VastaaPoista