Päivän ahmimiset

Kanapastasalaatti ceasarkastikkeella, 540 kcal. 

Kaksi luumua, 26 kcal.

Kaksi mandariinia, 66 kcal.

Rutosti Tuc-suolakeksejä, ainakin 180 kcal...

Kahvia ja light-kokista.

Yhteensä 812 kcal.

Ei ole paljoa kehumista, kun tavoitteena oli korkeintaan 500 kcal... Jospa huomenna paremmin?

Ja muistutus itselleni: ei enää koskaan majoneesipitoisia salaatteja!!!

Jes!

Tänä aamuna minulla oli tosi energinen olo, vaikka en oikein saanut yöllä unta. Kerkesin jo tuulettaa asunnon, kopistella matot ulkona ja imuroida. Ehdin myös lukea tuon viimeisen pääsykirjankin loppuun, olen ylpeä itsestäni. Ja kuten ostos-tv:ssä sanotaan, eikä siinä vielä kaikki; VAAKA NÄYTTI 50,2! Voin siis vihdoin rastia uuden kohdan tavoitelistalta! :) Toivon, että tämä päivä menisi loistavasti ja huomenna vaa'an luku alkaisi numerolla neljä.

Vehreää

Eilen ja tänään on satanut vettä. Paljon. Kaikki kasvit ja puut tuntuvat heränneen eloon hetkessä. Kesä on todellakin tulossa!

Sain myös tietää keskiviikkona, että minusta tulee ylioppilas - jee! En kuitenkaan aio mennä tänä viikonloppuna juhlimaan, sillä ensiviikko on pullollaan pääsykokeita... Oikeastaan minusta tuntuu, etten halua edes päästä mihinkään. Vaikka toisaalta haluaisin mahdollisimman kauaksi tästä pikkukylästä. Tuntemuksiani on vähän vaikea selittää.

Mitähän vittua nyt taas, kroppa? Vaaka ilmoitti aamupainoksi lukeman 51,6. On kyllä totta, että eilen ravasin koko ajan vessassa jatkuvan kahvin juonnin ansiosta, mutta silti! Kävin nimittäin mummolassa ja mummoni syötti tapansa mukaan minulle kaikkea mahdollisimman epäterveellistä, suklaakarkeista vaaleaan leipään. :/

Tänään olen tähän mennessä syönyt yhden keitetyn kananmunan ja juonut kupillisen teetä. Jossain vaiheessa pitäisi jaksaa ryömiä kämpän pimeydestä raikkaaseen ulkoilmaan, mutta jos olisin koko päivän sisällä, minulle ei tulisi nälkä - eikä houkutusta poiketa kauppaan ostamaan ruokaa. Jääkaappini ammottaa tyhjyyttään, siellä on oikeastaan vain yksi paketti oivariinia kananmunien ja kurkun lisäksi. Olen muuten tehnyt päätöksen; en aio enää ostaa leipää. Leipä on vaarallisen hyvää ja tästä esimerkkinä saatan huomaamattani syödä paketillisen näkkäriä kerralla...

Huomasin eilen telkkarista Valion mainoksen; Valio PROfeel-proteiinivälipalat. En ollut kuullut tästä tuoteryhmästä mitään aikaisemmin, mutta nyt mietin kannataisiko kokeilla. "--Proteiininsaannin varmistaminen on nyt helppoa ja maukasta, sillä uudet Valio PROfeel® proteiinivälipalat helpottavat saamaan proteiinia ilman turhia hiilihydraatteja ja rasvoja." Paljonkohan tuotteissa on kaloreita, hmm........

Masentavaa

Iloitsin viime postauksessa liian aikaisin, olisihan se pitänyt arvata.
Tulin tänään asunnolleni ja syöksyin suoraan vaa'alle; 52,4 kg - sitä sitten seurasi kauhea kiroilutulva ja mahamakkaroiden puristelusessio: "Miksi edes kävit kotona, olisit edes yrittänyt pysyä erossa äitienpäiväkakusta, senkin selluliittipossu!" En edes uskalla ajatella viikonlopun kalorimäärää yhteensä...

Taidan tehdä sellaisen tempun, että paastoan viikot ja kotona ollessani lauantaina sekä sunnuntaina välttelen keittiötä... Tai sitten ostan ennen kotiin menoa älyttömästi light-limsaa ja yritän pitää mahan täynnä sen avulla. En tiedä mistä repsahtaminen kotioloissa johtuu, saisinpa itseni kuriin!!

Nyt tarvitsen thinspoa, ja nopeasti.

Kysymyksiä ja vastauksia

Sain Eleoroselta kyssärihaasteen, isot kiitokset vaikeista kysymyksistä! Tällä voin ovelasti välttää kertomista  epäonnistuneesta perjantaista... Tai no, ehkä kirjoitan siitäkin jossain vaiheessa.

1. Mikä lukemasi kirja on vaikuttanut sinuun eniten?
Vaikea kysymys... Olen ehtinyt pienen elämäni aikana lukea melko monta kirjaa, ja jokainen kirja jättää jonkinasteisen jäljen minuun, ainakin hetkeksi. Mutta jos on pakko sanoa vain yksi, sanon että Gaétan Soucyn Tulitikkutyttö.

2. Jos saisit loppuelämäsi aikana kuunnella vain yhden bändin/artistin musiikkia, minkä valitsisit?
Taas näin vaikea kysymys! Loppu elämähän on aika laaja käsite, eh? Mutta tämän hetken valinta olisi Marilyn Manson.

3. Mistä vuodenajasta pidät eniten?
Kesästä näin laihdutuksen kannalta, mutta yleisesti ottaen pidän talvesta eniten.

4. Oletko sitä mieltä, että se, mikä ei tapa, vahvistaa?
Juu.

5. Oletko enemmän tunne- vai järki-ihminen?
Äh, se riippuu... Nykyisin ehkä kallistun tunneihmisen määritelmään enemmän.

6. Mikä on suosikkisi suomalaisista bändeistä/artisteista?
Pitkäaikainen suosikki oli Apulanta, mutta uusi albumi oli pettymys. Sanotaan vaikka Leevi and the Leavings.

7. Kauhu vai komedia?
Kauhua, kiitos.

8. Millä yhdellä adjektiivilla, joka alkaa samalla kirjaimella kuin etunimesi, kuvailisit itseäsi?
Mukamysteerinen..?

9. Onko ikä vain numeroita?
Ei, se on paljon muutakin.

10. Mikä sana/sanonta ärsyttää sinua eniten juuri nyt?
Kaikki Putous-lässytykset!

11. Kahvi vai tee?
Kahvi, mustana tietenkin.

Laitan haasteen eteenpäin, kunhan keksin hyvät kysymykset... :)

Hetkellinen, mahtava fiilis

Fiilis tuli, kun pomppasin aamulla vessasta vaa'alle. "Paastosin" eilen kahvin, light-kokiksen ja purkan voimalla ja ilokseni voin ilmoittaa, että paasto toimi, sillä aamupainoni oli pudonnut taas!! :D Vaaka näytti 50,9 kg, mutta en aio vielä rastia kohtaa 51 tuosta taulukosta - tänäänhän on taas perjantai, ja sunnuntaina äitienpäivä: luvassa kakkua sun muuta turhaa, paisuttavaa ja yltiömakeaa höttöä... Pistää vihaksi, aina kun olen saanut tuloksia aikaan ja motivaationi on suhteellisen korkealla, minun täytyy lähteä asunnoltani ja romuttaa kaikki kotona käymällä. Huokaus.

Söin äsken neljän viljan puuroa, mutta taidan taas yrittää kärvistellä light-kokiksen voimin loppupäivän. Koska illalla on taas tiedossa melkoiset mässäilyt... Mikäköhän minussa on vikana, kun en osaa kieltäytyä alkoholista?

Olen muuten tuntenut itseni hämmentävän iloiseksi viime aikoina. Kun viimeksi sain laihdutuksen käyntiin, olin melko masentunut ja väsynyt. Voisikohan tämä johtua tulevasta kesästä? Noh, koitan säilyttää hyvän fiiliksen   (ja itsekontrollin) koko viikonlopun!

Totta, vai mitä?

  

Aamupaino oli tänään 51,2 kg! Se käynnisti aamun aika mukavasti.

Nyt päivän aikana olen syönyt:

munakkaan ja neljä nuggettia :(

raejuustoa

kahvia mustana

välipalapatukan

vähäkalorista mehukeittoa

vihreää teetä sekä

kaakaota varmaan neljä mukillista :(

~700 kcal?

Nuo välipalapatukat ovat pirullisia, yli 90 kcal niin pienessä palasessa... Eikä nälkä edes lähde niillä!

Törmäsin muuten parisen päivää sitten proana-blogiin, jossa puhuttiin "7-7-säännöstä". Eli syöminen loppuu kello seitsemältä iltapäivällä, ja taas aamulla saa aloittaa vasta seitsemältä. Kahdentoista tunnin paasto. Se kuulostaa niin mukavan yksinkertaiselta, että aion kokeilla sitä!

Syntisen kaloripitoiset perjantait

Niinpä, otsikko taitaa kertoa kaiken. Meillä on kavereiden kanssa tapana järjestää joka ikinen perjantai tai lauantai eräänlaiset illanistujaiset (eli aloitellaan ryyppäämistä, juoruillaan ja mutustellaan esim. sipsejä), sitten baariin ja perinteisesti aina baarin sulkeuduttua menemme tilaamaan pitsat tai kebabit. Nyt olen kuitenkin onnistunut välttelemään tuon jälkimätön tilaamista, hyvä minä!

Mutta asiaan: minua ahdistavat juomisesta saatavat kalorimäärät. Juon aloitellessa sixpackin lonkeroita, kaljaa tai jotain muuta sellaista, siihen päälle pari kolme (joskus vielä enemmän) juomaa baarissa. Ostan yleensä Olvia koska se on kotimainen merkki.

FIZZ Original Dry -siideri: 116 kcal per 0,33l tölkki eli 696 kaloria per päkki.

Olvi III-olut: 123 kcal per 0,33l pullo eli 738 kcal per päkki!

Olvi Karpalolonkero: 201 kcal per 0,33l tölkki  eli 1206 kaloria per päkki!!!!

Miksi ihmeessä alkoholissa pitää olla niin paljon energiaa... Miettikää nyt, tuohon lisäksi vielä normaalista ruuasta saadut kalorit, illan sipsit sekä jälkimättö.

Tästä pohdiskelusta järkyttyneenä olen päättänyt, etten syö enää ennen illanistujaisia YHTÄÄN MITÄÄN.

Ärsytyksen purkamista

Teki mieli kirjoittaa toinen postaus heti samana päivänä, koska eräs ystäväni ärsyttää minua suuresti. Tiedäntiedän; on kamalaa puhua toisen selän takana, mutta ainakaan en kerro tästä muulle kaveriporukalle. Lasketaanko tämä siis paskanpuhumiseksi? 

Totta puhuen rakastan kaikkia kavereitani, myös tätä yhtä. Meillä on aina hauskaa ja olemme hyvin samanhenkisiä ihmisiä. Kuitenkin viime aikoina minusta on alkanut tuntua ulkopuoliselta: itse kerron kaikki asiani (ihmissuhdeongelmat ynnä muut hassut sekoiluni) tälle kyseiselle ihmiselle, mutta hän ei vuorostaan kerro minulle mitään. Hän tunkee luokseni kännissä yöksi ja levittelee salaisuuksiani muulle kaveriporukalle, vaikka olen olettanut asioitten pysyvän vain meidän kahden välillä.
Pakko kuitekin sanoa hänestä jotain positiivistakin: hän on thinspiraationi numero yksi. Voisin vaikka lyödä vetoa, että hän painaa alle 47 kiloa, vaikka on saman pituinen kuin minä. Haluan olla laihempi kuin hän, sillä hänellä on vittumainen tapa valittaa "liian terävistä luistaan" ja liian löysistä vaatteistaan. Juuri tuo huomionhakuinen valittaminen saa pinnani kiristymään. Hän myöskin aina voivottelee, esimerkiksi kuinka ei jaksa syödä ostamaansa vanukasta loppuun asti. No miksi se saatanan vanukas piti sitten ostaa?! Olisipa minullakin yhtä huono ruokahalu...
Tein päätöksen. Jos kaverini vielä jatkaa tuon tyyppistä käyttäytymistä, kerron tuntemuksistani hänelle päin naamaa. Onhan se ainakin reilumpaa kuin selkään puukottaminen?

Painoin tänä aamuna 52,4 kiloa. Olen lihonut talven aikana takaisin vuoden takaiseen mursukroppaani, ja se on surullista. Viime syksynä kavahdin vaa'an lukemaa ja sain jostan ihmeesta kauheasti motivaatiota. Aloitin erilaisia dieettejä ja vein ne kunnialla loppuun saakka. Katsoin Suurinta pudottajaa ja juoksin joka aamu pitkän lenkin. Tiputin kolmen kuukauden aikana lähes kymmenen kiloa.
Se olkoon tavoitteenani nytkin!

Ensimmäinen kerta

Oli kyse sitten neitsyyden menettämisestä, lentokoneella lentämisestä tai blogikirjoituksen tekemisestä; ensimmäinen kerta jännittää luultavasti eniten. En kuitenkaan aio stressata tästä, tahdon vain purkaa mieltäni vielä jonnekin - päiväkirjan lisäksi.

Eli olen 18-vuotias tyttönen, jota vituttaa välistä kaikki tai ei mikään. Aika normaali teini siis?

Mutta oikeastaan suurin syyni perustaa tämä blogi, on haave laihtua ja kutistua pari vaatekokoa pienemmäksi. Uskon kirjoittamisen auttavan minua tavoitteeni saavuttamisessa.

Niin kadehdittava vartalo!